Miten sosiaalista on sosiaalinen media?
Kari Kiviniemi Oulun ammatillisesta opettajakorkeakoulusta jakaa tunnelmiaan ITK07 kongressista. Oletko samaa mieltä?
Interaktiivinen Tekniikka koulutuksessa -konferenssi pidettiin jälleen Hämeenlinnassa 19.4.-20.4. 2007. Totuttuun tapaan osanottajilla oli mahdollisuus valita lukuisista rinnakkain etenevistä teemaseminaareista ja foorumeista itseään kiinnostavat mielenkiinnon kohteensa. Konferenssin onnistuminen oli siten pääasiassa kiinni omien valintojen onnistumisesta.
Sisällöllisesti konferenssin esityksissä olivat keskeisellä sijalla mm. Web 2.0:n ja sosiaalisen median ympärillä liikkuvat alustukset. Joidenkin vuosien takaista hittiaihetta, oppimisaihioita sen sijaan käsiteltiin melko harvoissa esityksissä. Sosiaalisen median ilmiöön tarttui esityksessään myös yksi keynote-puheenvuoron pitäjistä, professori Karsten Wolf. Hän toi esille, miten erilaiset sosiaalisten median verkkopalvelut ja niiden merkitys on kasvanut yhteiskunnassamme räjähdysmäisellä tavalla. Esimerkkinä tällaisista palveluista voidaan mainita mm. YouTube-, mySpace ja Wikipedia.
Sosiaalisen median kehittymisen myötä myös tiedon muodostuksen on katsottu tulleen laajempien yhteisöjen ja verkostojen tarkastelun, arvioinnin sekä muokkauksen kohteeksi. Tähän suhteutettuna Wolf toi alustuksessaan esille mielenkiintoisena yksityiskohtana sen, miten mm. Wikipedia-verkkosanakirjan käyttäjistä itse asiassa hyvin pieni vähemmistö, 0,7% tuottaa yli 50 % Wikipedian sisällöstä. Voidaankin kysyä, missä määrin tieto rakentuu laajan Wikipedia-yhteisön kautta ja missä määrin Wikipedian sisällöt ovat pienen ydinryhmän tai yksittäisten aktiivisten yksilöiden aikaansaannosta. Miten sosiaalista sosiaalinen media siis loppujen lopuksi on?
Skypen välityksellä konferenssissa omaa tietoyhteiskunta-ajan oppimisnäkemystään, konnektivismia esitteli George Siemens. Siemens korostaa mm. erilaisten verkostojen ja myös omien tiedollisten verkostojen luomisen merkitystä oppimisessa. Keskeiseksi Siemensin mukaan muodostuu, miten yksilöt kykenevät itse luomaan yhteyksiä eri tietolähteiden välille ja miten he kykenevät luomaan oman merkityksensä eri lähteistä keräämälleen tiedolle. Esitystä seuranneessa paneelikeskustelussa suomalaiset asiantuntijat olivat melko varautuneita sen suhteen,
Miten radikaaleista tai uusista näkemyksistä Siemensin oppimisnäkemyksessä on oikeastaan kyse?
Tähän kysymykseen lukija voi halutessaan ottaa itsekin kantaa tutustumalla tarkemmin verkosta saatavilla olevaan Siemensin kirjaan Knowing Knowledge.
ITK-konferessin yhteydessä julkistettiin myös valtakunnallisen e-oppimisen laatukilpailun eEemelin tulokset. Voittajana palkittiin työssäoppimisen yhteydessä toteutettu mobiiliteknologiaa hyödyntävä eTaitava-hanke. Lisäksi Opetushallitus julkisti oman vapaasti oppilaitosten hyödynnettävissä olevan tieto- ja viestintätekniikan koulutusmateriaalin, KenGuru-palvelun.
Laajemmin ITK-konferessin ohjelmaan ja eri esitysten tiivistelmiin on mahdollista tutustua linkistä http://www.hameenkesayliopisto.fi/itk/ohjelma.html
Kuva tarkkaavaisesta kongressin osallistujasta löytyi ITK07 Pentti Impiön flickr galleriasta.
Hiukan uskalsin sitä kroppailla - onko tämä nyt sitten sosiaalista mediaa kun käsittelen kuvaa jonka joku toinen Karin tuttu on kuvannut?
terveisin toimituksesta Heli
|
||
KnowingKnowledge -teoksesta : Nurmen Heli
Lueskelin kesän aikana Knowingknowledge teosta. Liekö kauniin järvimaiseman vaikutusta kun mökillä luin, mutta kyllä uskon tässä olevan jotain oikeasti uutta syntymässä. Jotain johon on kiva mennä mukaan.
Onhan se jo jotain että kirjalla ei ole yhtä kirjoittajaa, George Siemens ymmärtääkseni vain antaa nimensä käyttöön kokoamalla kirjan. Hän kertoo toimineensa julkisesti virtuaalimaailmassa viisi vuotta. Kirjan sisältöön on (olisi) voinut vaikuttaa wikissä ja virtuaalikongresseissa. Kirjassa ei ole myöskään lähdeluetteloa, vaan ideoiden isät ja äidit on jäljitetty (usein vuosisatojen takaa). Ajatusten omistamisen sijaan kiinnostaa tietämyksen rakentaminen yhdessä. Kirjan esitystapa viehättää myös. Kuvitus on tärkeä ja siinä yritetään päästä irti lineaarisista malleista. Minua ainakin auttavat ne yksinkertaiset hahmotelmat millä ”totuutta” lähestytään ja haetaan. Jotain tuttua menettelyssä toki on: 1990-luvulla ammatillisessa opettajankoulutuksessa oli käytössä ”tutkiva tuottava malleja rakentava” työote ja sitä samaa Siemens kehittelee. Hän taitaa pysyä paremmin asiassa kuin me aikanaan. Muistelen että ajauduttiin valtaviin kuvioihin ja nuolien yhdistelmiin jotka sitten vieraannuttivat lukijan – haluttiin laittaa koko maailma yhteen kuvaan. Haastavaa on kokonaisvaltaisen otteen kehittely, edelleen. Siemens asettaa tasavertaiseksi tieteen ja taiteen keinot, kaikki ihmisen olemisen puolet (kognitiot, emootiot, toiminnan, henkisen). Jos taas viittaan ammatillisen opettajankoulutuksen 90-lukuun, niin siinä taidettiin pian liukua kognitiiviseen rajoittumiseen, vaikka pyrkimystä avarampaan oli. Minua viehätti esim. Siemensin toistuva vertaus terapiaan; psykoterapeutti on joka päivä valmis oppimaan uuden kielen, rakentamaan uuden yhteyden, uuden ymmärryksen – tämä taito onkin nyt kaikkien haaste. Tekniikka päivässä pitää pirteänä? Siemens kirjoittaa samalla ”to business and to education”, no miten muutenkaan sitä voisi tehdä? Ei ole erikseen oppimista ja työssä oppimista vaikka suomalainen keskustelu niin antaisi ymmärtää. Miksi emme menisi mukaan luomaan oppimisen teoriaa globaalilla tasolla? Yhdessä työskennellen ja tasavertaisina toisiaan kunnioittaen voimme toteuttaa arvoja LUOVUUS, LUOTTAMUS, IHMISEN KUNNIOITTAMINEN, GLOBAALI VASTUUNKANTO. Ei hullumpaa lainkaan, mutta miten päästä hallittuun englanninkielen käyttöön? Vai kirjoitammeko (me vanhat) ensin suomeksi? Mihin saadaan wiki jossa kootaan ajatuksemme ja kokemuksemme virtuaalioppimisesta? Jatkamme ideointia virtuaalipedagogiikka seminaarissa Haaga-Helian opekorkeassa 17.9. ja täällä verkkolehdessä. Tervetuloa kommentoimaan! Heli 25 elokuu, 2007
Terveisiä Karille ja omalle minälle kolmen vuoden taakse : Heli N.
: http://heli.edublogs.org
Taisit olla Kari oikeassa että uutta ei Siemensin ajatuksissa ollut eikä ole vieläkään. Nyt olen opiskellut kurssit Connectivism and Connective Knowledge ja oppinut englantia hiukan paremmin, mutta ...
Kiva nähdä ottaako systeemi tämän sisään .. 05 kesäkuu, 2010
|
| < Edellinen | Seuraava > |
|---|