U

udesta tietoyhteiskunnan vaiheesta on ryhdytty käyttämään nimitystä ubiikkiyhteiskunta. Tässä uudessa uljaassa yhteiskunnassa älykkäät tunnistimet yhdistelevät ihmisiä ja asioita helpottaen monia käytännön toimintoja, mistä syystä mm. Liikenne ja viestintäministeriö puhuu uudesta arjen tietoyhteiskunnasta. Ubi-sana on yhteydessä sulautettuihin tekniikoihin (Ubiquitous computing), "kaikkialla läsnä olevaan" tekniikkaan. Kielitoimisto suosittaa käytettäväksi käsitettä jokapaikan tietotekniikka. Langattomuus on yksi järjestelmän tunnuspiirteitä.

Unelmana on, että ubiteknologia on niin näkymätöntä, ettei henkilö edes huomaa niiden olemassaoloa muuten kuin, että tapahtuu sujuvia prosesseja. Esim. lähestyttäessä kotia ovi avautuu automaattisesti, auton vaarallisesti kulunut osa ilmoittaa itsestään ja niin haluttaessa tilaa varaosan valmiiksi ja varaa ajan korjaamoon, omalääkäri saa tiedon, jos hoidokin tilanne ei ole sitä, mitä on tavoiteltu (esim. illalla ei ole otettukaan lääkettä). Kaupassa voimme saada esim. kännykkään lisäinformaatiota ostettavasta tuotteesta. Eikä meidän tarvitse mennä erikseen "kassalle", vaan kaupasta poistuessamme sensorit lukevat ostamamme tuotteet ja laskuttavat automaattisesti tiliämme.  On alettu puhua myös älykkäästä organisaatiosta.

Ubiikkiyhteiskuntaan liittyy monia ongelmallisia kysymyksiä. Ongelmia saattaa esiintyä mm. tietoturvan tai yksityisyyden suhteen. Jotkut ovat maalanneet kuvaa "joku veli valvoo" -yhteiskunnasta. On myös nähty problemaattisena asiaan liittyvä epätasa-arvo. Ovatko yhteiskunnan palvelut kaikkien käytettävissä ja onko toisilla enemmän tietoa kuin toisilla ja siten mahdollisuus hyödyntää toisia enemmän/paremmin yhteiskunnallista tietovarastoa? Pysyykö lainsäädäntö kehittyvän teknologian mukana? (vrt digitv-hässäkkä)

Koulutuksen näkökulmasta ubiikkiyhteiskuntaan sisältyy monia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Ihanteellisimmillaan ubiikkiyhteiskunnassa voidaan vapautua rutiinitehtävistä ja panostaa luoviin ponnisteluihin. Asioiden ja ilmiöiden ymmärtäminen nousee entistäkin keskeisempään asemaan. Toisaalta se voi johtaa myös uudelleen eriytyneisiin työnkuviin ja "tayloristismaiseen työhön", digitaaliseen kuiluun. Virtuaaliset tilat tarjoavat aivan uusia mahdollisuuksia: elekäyttöliittymät ja virtuaalinen sosiaalisuus ("habbo"), sosiaalinen web.  

Mitä mieltä ubista?

Katso lisää:

 http://www.mintc.fi/oliver/upl130-Mannermaan%20esitys.pdf

http://www.sitra.fi/fi/Ajankohtaista/Puheenvuorot/puheenvuoro_2006-04-19.htm

http://www.mintc.fi/scripts/cgiip.exe/WService=lvm/cm/pub/showdoc.p?docid=2497&menuid=491

http://www.kauppapolitiikka.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=62511