Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun virtuaalipedagogiikkahankkeessa TUKEAssa toteutettiin ensimmäinen pilottikysely helmi-maaliskuussa 2008. Tuloksista ei voi tehdä yleistäviä johtopäätöksiä, mutta aiheita ammatillisen alueen verkkopedagogiseen keskusteluun niistä löytyy.

Kysely kohdistettiin teemoihin, jotka piloteissa (Adulta, Omnia, Haaga-Helia, Ava-Instituutti ja Virtuaaliammattikorkeakoulu) olivat nousseet keskeisiksi.  Niitä ovat 1) ammatillinen verkkopedagogiikka, 2) verkko-opettajayhteisö, 3) verkko-oppimistila, 4) verkko-opettajan osaaminen, 5) ohjausfoorumit verkossa, 6) ohjausmenetelmät verkossa ja 7) verkko-opetuksen kriittiset pisteet.  Kyselyn avulla yritettiin avata tarkemmin em. verkossa tapahtuvan ammatillisen pedagogiikan aihe-alueita. Seuraavassa kuvataan kyselyn tuottamia keskeisiä huomioita.

Yhteinen tavoite ja pedagoginen viitekehys

Oppilaitoksen organisoimassa verkko-opetuksessa useimmiten tarvitaan verkko-opettajayhteisöä. Sen syntymisessä ja toiminnassa on tärkeintä yhteinen tavoite ja pedagoginen viitekehys sekä jaettu kiinnostus verkko-opettamiseen. Tämän – tiedollisen ulottuvuuden – jälkeen vastauksissa korostuivat tunnetekijät.  Verkko-opettajayhteisössä tarvitaan hyviä tapoja (ei toisten mollaamisia eikä mitätöimisiä) sekä keskinäistä arvostusta ja kunnioitusta.  Toiminnan tasolla olennaista on tasavertainen työskentely, keskinäinen tuki ja keskeneräisyyden salliminen. Verkko-opettajayhteisössä pitää reilusti voida kokeilla ja myös erehtyä. 

Verkko-opettajayhteisössä pitää puhua käytännön verkko-opetustahtumista ja –tilanteista ja oppia niistä. Konkreettisten ja kokemuksiin liittyvien kysymysten jälkeen tulevat puheet oppimiskäsityksistä ja pedagogisista näkemyksistä.  Verkko-opettajayhteisössä pitää myös sopia toimintasäännöt  ja työskentelyaikataulut ja –vastuut sekä perusohjeistukset ja yhteinen käytettävä ”opetuskieli”.

Avoin, turvallinen ja elämyksellinen

Kysyttäessä millainen on hyvä verkko-oppimistila, tärkeimmäksi tekijäksi nousee yhteisöllisyys eli verkko-oppimistilaa kuvattiin sanoilla avoin, osallistava, aktiivinen, kunnioittava, turvallinen, iloinen, vapaa ja elämyksellinen. Toiseksi oppimistilaa rakentavaksi tekijäksi – mutta vasta yhteisöllisyyden jälkeen – tulee tekninen ja verkkoympäristön käyttämiseen liittyvä toimivuus: käytettävyys. Sillä tarkoitetaan suunniteltua selkeyttä, helppokäyttöisyyttä ja seurattavuutta sekä toimintoja kannattelevaa rytmisyyttä eli erilaisia työskentelyn jaksotuksia.  

Hyvää verkko-oppimistilaa tuottaa ennen kaikkea opettajan ja ohjaajan läsnäolo ja esimerkki. Niihin sisältyvät persoonan esillä olo, aito kuunteleminen ja myös epävirallisuus. On tärkeää aikaansaada osallistujille kokemus, että verkossakin ollaan ihmisiä ihmisille. Myös positiivinen kohdennettu palaute on merkittävä oppimistilan rakentamisessa. Mielenkiintoista tuloksissa oli se, että suunnittelu ja ohjeistusten tekeminen asetettiin vasta kolmanneksi verkko-oppimistilaa rakentavaksi tekijäksi. Muita oppimistilaa rakentavia asioita olivat mm. yhteiset tavoitteet, jatkuva arviointi, autenttisuus ja reflektiivisyys  sekä erilaisten kanavien (toimintamahdollisuuksien) mukanaolo.  

Verkko-opetusprosessin suunnittelu

Kun kysyttiin verkko-opettajan osaamista, tärkeimmäksi taidoksi asetettiin verkko-opetusprosessin suunnitteleminen.  Sen jälkeen seurasivat ohjausosaaminen sekä taito luoda ja käyttää oppimisaineistoja ja –tehtäviä. Vasta neljänneksi tärkeimmäksi taidoksi arvioitiin välittyneen kohtaamisen osaaminen eli se, että opiskelijoihin ei ole kasvokkaista kontaktia ilmeineen ja eleineen. Tähän ehkä vaikuttaa se, että audio-visuaalisten välineiden käyttö on viime vuosina lisääntynyt verkko-opetuksessa. Medioiden (oppimisalustat, videoluokat, sosiaalisen webin välineet jne.) valinta- ja käyttötaitoja pidettiin vasta viidenneksi tärkeimpänä.   

Yhdessä ja vertaisena

Kun selvitettiin, millainen on hyvä verkko-ohjausfoorumi, keskeisimmäksi vaikuttajaksi arvioitiin vuorovaikutteisuus niin opettajien ja opiskelijoiden välillä kuin opiskelijavertaisen kesken. Vuorovaikutuksellisuuteen liittyen tärkeänä pidettiin yhteisöllisyyttä, jota verkko-ohjausfooruminäkökulmasta tarkasteltiin yksilötyöskentelyn, pienryhmätoiminnan ja suurryhmätyöskentelyn vuorotteluna.  Vuorovaikutteisuuden ja yhteisöllisyyden jälkeen hyvän verkko-ohjausfoorumin ominaisuudeksi nostettiin audio-visuaalisuus. Tekstin rinnalla ja lisäksi arvioitiin puheella ja (liikkuvalla) kuvalla olevan tärkeä vaikutus toimivaan verkko-ohjausfoorumiin. Ehkä hämmästyttävää oli, että ohjeita ja ohjeistuksia pidettiin vähiten tärkeinä ohjausfoorumia rakentavina tekijöinä. Myös ajankohtais- ja uutisalueen ylläpito mainittiin hyvän ohjausfoorumin ominaisuutena.   

Tasavertaisuus, nopeus, oikea-aikaisuus

Kysyttäessä verkko-ohjausmenetelmiä yhdenmukaisesti ohjausfoorumivastausten kanssa tärkeimpinä pidettiin tasavertaiseen, yhteisölliseen ja aitoon vuorovaikutukseen (nopeus ja oikea-aikaisuus) liittyviä työtapoja. Myös vertaistyöskentelyä korostettiin voimakkaasti. Vuorovaikutuksellisten työtapojen jälkeen tulivat tehtävien ja töiden tekeminen ja niiden kommentointi.  

Niiden kanssa yhtä tärkeänä pidettiin mahdollisuutta samanaikaisiin ohjauskeskusteluihin  chattien, viestikanavien ja ennen kaikkea puhe- tai videoneuvottelutyökalujen avulla. Kolmanneksi tärkeimmäksi menetelmäksi arvioitiin ohjeitten tekeminen ja antaminen sekä työskentelyn aikatauluttaminen.  Yksittäisinä menetelmävastauksina esiintyivät vielä monipuoliset työtavat ja niiden vaihtelu, mobiilien muistuttajien käyttö sekä työelämälähtöisyyden käyttäminen verkko-opinnoissa.

Ryhmäytyminen, luottamus ja aloittaminen  

Kun hanketoimijat miettivät verkko-opetuksen ja –opiskelun kriittisiä pisteitä,  keskeisimmäksi arvioitiin yhteisöllisyyteen, vuorovaikutuksellisuuteen ja ryhmäytymiseen liittyvät haasteet. Niihin verkko-opetuksessa ja ohjauksessa pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota.  Tärkein kriittinen verkko-opetuksen onnistumistekijä on aloitusvaihe ja sen aikana syntyvä luottamus ja keskinäinen aito kohtaaminen. Jos aloitusvaihe epäonnistuu, se useimmiten merkitsee koko verkkokoulutuksen epäonnistumista tai ainakin tuloksellista heikkoutta.

Toiseksi kriittiseksi tekijäksi arvioitiin pitkäkestoinen sitoutuminen eli miten opiskelijat (ja opettajat) saadaan pysymään intensiivisesti mukana koko verkkototeutuksen ajan. Kyse lienee vuorovaikutuksellisen aitouden ja yhteyden jatkumisesta aloituksen jälkeenkin. Ennakkosuunnittelua pidettiin kolmantena verkko-opetuksen ja –opiskelun kriittisenä  vaikuttajana. Suunnittelematta verkkotyöskentely ei onnistu.  Tekniikan toimivuus arvioitiin vähemmän merkittäväksi kriittiseksi tekijäksi kuin yhteisöllisyyden ja sitoutumisen aikaansaaminen ja ennakkosuunnittelu. Muiksi kriittisiksi tekijöiksi mainittiin ryhmien heterogeenisyys ja työelämäyhteys. 

Ammatillinen verkkopedagogiikka

Kun kyselyssä kysyttiin kuvausta tai henkilökohtaista määritelmää ammatillisesta verkkopedagogiikasta, siihen ei juurikaan haluttu vastata.  Kysymys koettiin vaikeaksi. Esitetyissä kuvauksissa  ammatillista verkkopedagogiikkaa luonnehtiviksi tekijöiksi selkeimmin nimettiin yhteys työhön ja työelämään sekä autenttisten (todelliseen työhön ja tekemiseen liittyvien) tilanteiden ja aineistojen  käyttö verkko-opetuksessa.  Myös taidot ja taitojen oppiminen mainittiin ammatillisen verkkopedagogiikan luonnehtijoiksi – ja myös ammatti ja ammatillisuus.