Päivien yhteiseksi kokoavaksi ajatukseksi oli valittu ammattikorkeakoulujen toiminnan kehittäminen. Vierailevia luennoitsijoita oli kaksi. Keskiviikkona johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä tarkasteli ammatillista opettajankoulutusta ammattikorkeakoulujärjestelmän kehittämisen näkökulmasta. Torstaina Helsingin yliopiston emeritus kansleri Kari Raivio puolestaan kertoi näkemyksiään yliopistolaitoksen kehittämisestä. Esitysten taustalla olivat kansainväliset, talouspoliittiset ja sivistyspoliittiset muutokset sekä uudistettu ammattikorkeakoululaki että uusi yliopistolaki. Molemmissa esityksissä nousi esiin yhteinen teema, korkeakoulujen profiloituminen. Lehikoinen mainitsi korkeakoulujen alueellisen erikoistumisen, Raivio korosti korkeakoulujen profiloitumista tutkimukseen, kansainvälisyyteen tai opetukseen. Korkeakoulujen kehittymisen ja uudistumisen, miksei myös selviämisen yhtenä ehtona on korkeakoulun profiilin ja erikoistumisen löytäminen ja sen kehittäminen. Raivio korosti myös opetuksen laadun kehittämistä ja innostavan ilmapiirin luomista korkeakouluihin.

Yhteistyöpäivien osallistujat jakautuivat työskentelemään neljään teemaryhmään. Nämä neljä teemaryhmää olivat opettajankoulutuksen käytänteet, ammatillisen opettajakorkeakoulun tunnettuus, opettajankouluttajien osaaminen sekä tutkimus- ja kehitystoiminta. Kaikissa teemaryhmissä työskenneltiin aktiivisesti yhteisen teeman parissa. Opettajankoulutuksen käytänteisiin painottuneessa ryhmässä syntyi tuloksena vertailu opettajankoulutuksen (60 op) opetussuunnitelman rakenteesta ja käytänteistä. Opettajakorkeakoulujen opetuksen toteuttamisen toimintamallit ovat hiukan toisistaan poikkeavat. Toiveena on, että seuraavilla neuvottelupäivillä asiaan voitaisiin palata sisällöllisen ajattelun näkökulmasta. Muissa ryhmissä syntyi ajatuksia opettajakorkeakoulujen toiminnan kehittämiseksi yhteisvoimin.

Keskiviikkona yhteistyöpäivien osallistujat kokoontuivat illalliselle ravintola Kaisaniemeen, yhteen Suomen vanhimmista ravintoloista. Stadilaiseen tapaan kohotettiin nubbit ammatillisille opettajakorkeakouluille, skruudattiin ja jorattiin. Sekä kvalitatiivisen että kvantitatiivisen arvioinnin perusteella Hämeenlinna vei biletystittelin. Muut opettajakorkeakoulut tulivat tasaisena rintamana lähituntumassa. Poistuminen tapahtui asiallisesti pääovesta. Niin…siellä Mannerheim kabinetissa todellakin on salaovi tapettiseinässä, mutta oven takana on jälkeenpäin muurattu tiiliseinä.

Torstaina pohdittiin teemaryhmien tuotoksia. Yhteenvetokeskustelussa todettiin, että vaikka moni asia ammatillisen koulutuksen alueella on kehittynyt hyvin, yksi unelma meillä on – ammatti-kasvatukseen keskittyvää tutkimusta pitäisi lisätä Suomessa. Profiloitumisen ohella laatu ja opettajakorkeakoulujen rooli ammatillisen koulutuksen ja ammattikoreakoulun kehittämisessä nousivat esiin. Ajankohtaisia, ammatillisille opettajakorkeakouluille yhteisiä asioita ovat opettajien kelpoisuudet, oppilaitosten henkilökunnan täydennyskoulutus ja yhteiset hankkeet.

Päivien päätteeksi HAAGA-HELIA Ammatillisen opettajakorkeakoulun johtaja Jari Laukia luovutti Tampereelta kulkunsa aloittaneen viestikapulan Oulun Ammatillisen opettajakorkeakoulun edustajalle Juhani Kettuselle. HAAGA-HELIAn yhteistyöpäivien järjestelytoimikunta kiittää kaikkia osallistujia ja toivottaa opettajakorkeakouluille menestyksekästä työvuotta.